Kaupungin päätöksentekoa tulee ohjata toimet, joilla Mikkeliin saadaan uusia asukkaita

Tiistai 8.12.2009 - Ari Reunanen

Kirjoittaja on nuori aktiivinen sosialidemokraatti, joka työkseen pelaa jääkiekkoa Jukureissa.

Allekirjoittanutta voi vielä kutsua melko tuoreeksi mikkeliläiseksi, koska ensikosketus päämajakaupunkiin on vuodelta 2006. Muistellessani ensimmäisiä muistikuviani Mikkelistä ja vertaillessani niitä tähän päivään en voi todeta muuta kuin, että paljon on tapahtunut muutaman viime vuoden aikana. Mikkelin keskustaa on kehitetty kovalla vauhdilla ja parhaillaankin keskusta on melkeinpä yhtä suurta rakennustyömaata. Itselleni tämä näkymä merkitsee kehitystä ja Mikkelin päivitystä 2000-luvun moderniksi kaupunkikeskukseksi. Muutokset ovat olleet tarpeellisia ja ne ovat omalta osaltaan rakentamassa pohjaa sille että Mikkeli voi tulevaisuudessakin jatkaa kehittymistään eheäksi ja vireäksi kaupungiksi Saimaan rannalla.

Paikallisissa medioissa on viime aikoina säännöllisin väliajoin kiitelty Mikkelissä vallitsevaa tekemisen henkeä. Kauniit ostoskeskukset ja riittävät parkkitilat keskustassa ovat tärkeä lisä kaupungin ilmeeseen ja palvelurakenteeseen. Moderni matkakeskus ja viitostien kehittäminen parantavat omalta osaltaan kaikkien mikkeliläisten mahdollisuuksia. Paljon on siis jo tehty, mutta paljon on vielä tekemättä. Kenties ne suurimmat haasteet ovat vielä edessä ja juuri nyt on oikea aika pyrkiä rakentamaan pohja tulevaisuuden haasteista selviytymiselle.

Yksi suurimpia haasteita tulee tulevaisuudessa olemaan Mikkelin asukasmäärä. Kaupungin koon tulee tulevaisuudessa kasvaa muutoinkin kuin mahdollisten kuntaliitosten avulla. Etelä-Savosta on viime vuosien aikana muuttanut selkeästi enemmän ihmisiä pois kuin on tullut tilalle. Mikkeli on pystynyt säilyttämään tasapainon viime aikoina, mutta väestön luonnollisen ikääntymisen myötä on erittäin tärkeää, että Mikkeli muuttuisi muuttovoitto paikkakunnaksi. Kasvava väkimäärä takaa verotuloja kaupungille sekä oikeanlaisen huoltosuhteen. Näin voidaan turvata Mikkelin kehittyminen kaupunkina myös tulevaisuudessa ja samalla taata jokaiselle kaupunkilaiselle elinympäristö ja palvelut jotka toimivat. Moderni kaupunki hyvillä palveluilla on varmasti yhtälö joka kääntää Mikkelin asukasmäärän kehityksen oikealle polulle.

Kaupungin päätöksentekoa tulisi ohjata toimet joilla Mikkeliin saadaan uusia asukkaita, tämä palvelisi niin nykyisiä kuin tuleviakin asukkaita. Keskustan kauppapalvelut; sataman liittäminen keskustan palvelurakenteeseen ja tätä kautta Graanin alueen sekä keskustan tiiviimpi yhteistyö; liikunta mahdollisuuksien parantaminen varsinkin sisäliikuntatilojen rakentamisella sekä Kalevankankaan kehittäminen todelliseksi liikuntakeskukseksi; vanhuspalvelut (kotihoito, palvelutalot, vanhusneuvolat…); lapsien päivähoito lapsien tarpeet huomioiden; koulut, jotka tarjoavat yksilöllisiä mahdollisuuksia riittävän pienissä ryhmissä; nuorten viihtyminen nuorisotaloineen ja muine mahdollisuuksineen; liikenneyhteydet kuten Helmi-rata. Listaa voisi jatkaa melkeinpä loputtomiin. Tärkeintä on, että kaupungin sisällä istuttaisiin eri tahojen kanssa yhteiseen pöytään ja mietittäisiin millainen on tulevaisuuden Mikkeli. Yhteistyötä tekemällä on mahdollista löytää keinoja joilla voidaan vastata kaikkien eri intressiryhmien toiveisiin ja parantaa näin Mikkelin houkuttelevuutta.

Ei ole olemassa taikatemppua jolla Mikkelin väestörakenne tulevaisuudessa turvataan. Tulee kuitenkin muistaa, että vaikka hyvin palveleva keskusta onkin tärkeä, niin se on vain kaunis kuorrute kakun päällä; kakun todellisen maun ratkaisee täyte. Meidän tulee keskittyä koko kakun kehittämiseen, pelkkä kuorrute ei vielä riitä, vaikka se onkin olennainen osa kaupungin imagolle.

Ei laiteta kaikkia lapsiamme samaan päiväkotiin, ei opeteta kaikkia nuoria samassa luokassa, eikä pakoteta harrastajia kilpailemaan muutamista salivuoroista. Mikkelin kilpailuvaltti uusista ja nykyisistä asukkaista ei ole kaiken keskittäminen, vaan se, että vanhemmat voivat huoletta laittaa lapsensa töihin lähtiessään päiväkotiin, jossa tietävät lapsien saavan tarpeeksi huomiota aikuisilta, nuorten saavan yksilöllistä opetusta opettajilta ja se, että kaikilla on mahdollisuudet harrastaa. Nämä ovat vain muutama pieni esimerkki siitä, joiden tulisi olla Mikkelin kilpailuvaltti. Paremman palvelun kaupunki ei tarkoita sitä, että se on ainoastaan kaupungille kustannustehokkainta, vaan sen tulee tarkoittaa myös sitä että kaupunkilaiset tuntevat saavansa sellaista palvelua jonka tuntevat oikeasti auttavan elämässään. Mikkelin tulisi pyrkiä uimaan vastavirtaan yleisessä palvelurakenteen kehityksessä. Tämä viesti voisi oikeasti saada ihmiset muuttamaan Saimaan rannalle Mikkeliin. Ei siis muuta kuin hihat heilumaan, sillä pelkällä puheella ei mitään saada aikaan!

Ari Reunanen