Tavalliset ihmiset kantavat sen riskin, joka oikeasti kuuluisi rahoituslaitoksille ja pankeille

Keskiviikko 12.5.2010

SDP:n varapuheenjohtaja Maria Guzenina-Richardson ihmettelee hallituksen haluttomuutta taloustilanteen vakavuudesta huolimatta hakea laajempaa kansallista yhteisymmärrystä nyt tarvittavista toimista.

Sosialidemokraatit esittivät viikolla hallitukselle keskusteluja sitä, miten pankit osallistuvat Kreikan tukitoimiin ja miten koko rahoitusjärjestelmää uusitaan vastaavien kriisien estämiseksi.
- Pidän hämmästyttävänä, että pääministeri Matti Vanhanen tyrmäsi Kreikka-luototukseen liittyvät keskustelut harvinaisen ykskantaan.

- Suomellakin on tässä paljon pelissä. Suomen 1,6 miljardin luototus Kreikalle siirtää osaltaan Kreikkaa luotottaneiden sijoittajien riskit Suomenkin veronmaksajille. Kukaan ei pysty takaamaan, että näillä lainoilla pelastetaan Kreikka. Siksi tämän lainan myöntäessään Suomen tulee vaikuttaa siihen, että vastaavaan jamaan ei jouduta uudestaan. Lainan myöntämiselle on laadittava tiukat ehdot ja päästävä Euroopan-laajuiseen poliittiseen yhteisymmärrykseen rahoituslaitosten ja pankkien toiminnan kehittämisestä vastuullisemmaksi.

- On ilahduttavaa, että EU:ssa on nyt herännyt valmiutta rahoitusjärjestelmän todelliseen muuttamiseen. Euroalueen johtajien eilinen kokous antoi tukensa kriisinhallintaan tähtäävälle rahastolle. Tämä vastaa sosialidemokraattien kannanottoja. Nyt on toivottavaa, että Suomen hallitus on valmis kääntämään omaa linjaansa. Tähän saakkahan Katainen on pitänyt suurena asiana, että Kreikka-tuki tehdään kahdenkeskisesti jäsenmaiden toimesta ja koko Unioni ei osallistu järjestelyyn.

- Kreikan kriisissä on joka tapauksessa jouduttu tilanteeseen, jossa tavalliset ihmiset kantavat sen riskin, joka oikeasti kuuluisi rahoituslaitoksille ja pankeille. Tällainen järjestelmä, jossa voittojen kerääjät siirtävät riskinsä veronmaksajille on täysin käsittämätön. Ei voi olla niin, että ensin markkinavoimat mellastavat vain ahneuden määrittäessä rajat ja sitten kiristetään täysin sotkuun osattomat tavalliset ihmiset holtittoman toiminnan maksumiehiksi.

Guzenina-Richardson ihmetteli myös keskustan varapuheenjohtaja Antti Rantakankaan puheita asian tiimoilta. Rantakangas vihjasi torstaina, että ne puolueet, jotka eivät hallituksen sanelemaa pakettia hyväksy, jätetään seuraavissa hallitusneuvotteluissa hallituksen ulkopuolelle.

- On äänestäjien asia päättää siitä, minkälaisen hallituspohjan he maahan haluavat. Sitä eivät Rantakangas tai poliisitutkinnan kohteena olevat keskustapuolueen toimihenkilöt päätä. Kepulaisten siltarumpupolitikointi alkaa saada todella pahalta haisevia piirteitä kun Kreikan kriisistä pidettyjä puheenvuoroja on ohjannut heidän puheenjohtajakisansa eikä Suomen etu. Keskustalaiset puhuvat mielellään tahtopolitiikasta. Minulle tämä Rantakankaan lausunto ei kerro hyvästä tahdosta kansanvaltaa kohtaan. Rantakankaan muisti pätkii demokratian perussäännöistä. Ehkä Antti ansaitsee laiskanläksyjä, toivottavasti keskustaväki antaa varapuheenjohtajalleen tukiopetusta äänestäjien tahdon kunnioittamisesta, Guzenina-Richardson totesi.

Guzenina-Richardson toivoo maan hallituksen toimivan aktiivisesti rahoitusmarkkinaveron, pankkisektorin vastuiden tunnustamisen sekä finanssispekulaatioiden esteiden rakentamisen puolesta kaikilla rintamilla ja kaikissa päätöksentekopaikoisssa.